Kohti työpaikkaa ja uusia haaveita

Olen koko aikuisikäni kärsinyt jonkunasteisesta rahapulasta. Oikeastaan ainoastaan ensimmäisen opiskeluvuoteni jälkeisenä kesänä, kun olin ensimmäistä kertaa kunnon palkkatyössä, tunsin minulla olevan rahaa kaikkeen mukavaan.

Muutamassa kuukaudessa tottuu kuitenkin aikaisempaa korkeampaan kulutukseen, ja siksi kesätyöt yhdistettynä opintotukeen eivät tunnu riittävän enää mihinkään. Taitaakin olla korkea aika metsästää itselleni sopivaa osa-aikatyötä.

Olen lueskellut viime päivinä kovasti netistä löytyviä ohjeita, joiden mukaan myös opiskelijalle löytyy töitä yliopiston rekryn, sähköisten ilmoitustaulujen ja henkilöstövuokrausfirmojen kautta.

Olenkin jo päivittänyt ansioluetteloni ja alkanut tutkia kovasti Aarresaaren valikoimaa. Omalla aineyhdistlemälläni ei oikein tahdo löytyä mystery shopperia kiehtovampaa työtä, kun oman alan työkokemustakaan ei ole ehtinyt kertyä.

Siksi olen harkinnut uuden sivuaineen hankkimista, tällä kertaa yliopiston ulkopuolelta. Erityisesti olen harkinnut markkinoinnin opiskelua, jos onnistuisin saamaan sivuaineopinto-oikeuden kauppakorkeakoulusta -- tai vaikkapa Hankenilta jos oikein hurjaksi rupeaisin :)

Tänään ajattelin ryhtyä vihdoinkin täyttelemään henkilöstövuokrausfirmojen nettilomakkeita. Todennäköisesti useimmista niistä ei kuulu mitään, mutta ainakaan lomakkeet täyttämättä jättäen töistä ei kuulu mitään.

Luulisin ainakin olevani nyt riittävän ajoissa hakemaan töitä esimerkiksi jouluajan ruuhka-apulaiseksi. Siitähän voisi vaikka olla jotain hyötyä tulevaisuudessa, mikäli nuo sivuaineopinnot kauppakorkeakoulussa muuttuisivat haaveesta todellisuudeksi.

Sitä ja joulua odotellessa,

Mari.

Uintireissu Mäkelänrinteellä

Tänään kävin pitkästä aikaa uimassa. Olen aina pitänyt uimisesta, se on minulle riittävän rauhallinen liikuntamuoto.

Uintinopeuteni ja kestävyyteni oli kuitenkin heikentynyt pahasti parin vuoden takaisesta. Silloin kävin melkein joka viikko uimassa ja jaksoin uida kilometrin varsin vauhdikkaasti.

Nyt jo 500 metrissä oli tekemistä, ja aikaa meni melkein yhtä paljon kuin aikaisemmin kilometriin.

On siis syytä ottaa kunnonkohotus tosissaan. Täytyisi vaan kehittää itselleni kunnon kannustin viikottaisten uimareissujen ottamiseksi taas ohjelmaan.

Töissä on kyllä ollut puhetta siitä, että voisimme saada ensi vuonna liikuntasetelit työsuhde-eduksi. Se pakottaisi minut käymään suhteellisen säännöllisesti hallissa -- siitä ei varmasti olisi kuin pelkkää hyötyä työnantajalleni!

Terveisiä Kaisaniemestä

Muualla Suomessa ihmisillä ei välttämättä ole kovin hyvää käsitystä Helsingin kaupunginosista. Esimerkiksi Kaisaniemi ei todennäköisesti sanoa paljoakaan vaikkapa turkulaiselle tai tamperelaiselle. Maaseutuun ja mereen viittaavasta nimestään huolimatta Kaisaniemi on ydinkeskustassa, eikä niemestä ole enää kuin muisto jäljellä.

Kaisaniemeen tieni vie

Kaisaniemi olikin niemi viimeksi 1800-luvulla, jolloin alue sai nimensä Catharina Wahllundin mukaan. Wahllundin Sjöpaviljongen oli jo 170 vuotta sitten kaupunkilaisten suosima ravintola.

Siksi onkin hiukan yllättävää, että Kaisaniemenkadulla sijaitsee myös Hotelli Cumulus Kaisaniemi. Kaisaniemenkatuhan ei oikeastaan ole Kaisaniemeä, eikä hotelli sijaitse lähelläkään Kaisaniemeä. Kyse on lähinnä yliopistoalueen hotellista!

Mutta jättäkäämme viisastelu. Nimestään huolimatta kyseessä on aivan kelvollinen liikematkailijan hotelli Helsingin keskustassa.

Mutta menomestat ovat muualla

Kaisaniemi voi olla hyvä yöpymispaikka ainakin siinä suhteessa, että kyse ei ole varsinaisesti rajuinta biletyshelsinkiä.

Onhan tällä alueella tietysti pakolliset irkkupubit ja karaokebaarit, mutta varsinaiset yökerhot sijaitsevat hiukan etäämpänä. Sen vuoksi hotellissa voi hyvinkin olla hiukan rauhallisempaa kuin esimerkiksi Mannerheimintien hotelleissa.

Kaisaniemen ja yliopiston alueen suurin puute matkailijan kannalta on varmasti heikko, korkeintaan keskinkertainen tarjonta ruokapuolella. Täällä ei juurikaan sijaitse positiivisessa mielessä yllättäväiä ruokapaikkoja.

Sen vuoksi itse lähtisin kävelylle joko läheiseen Kruununhakaan eli krunikkaan tai jonnekin muualla. Krunikasta löytyy jo kelpoja ruokapaikkoja, sekä perinteistä suomalaista keittiötä että uudempia virtauksia edustavia ravintoloita.

Cumulus Hotelli Kaisaniemen edestä pääsee myös kätevästi ratikalla harrastamaan elämysmatkailua Kallion ja Sörnaisten suunnalla. Sörnaisten piritori, Helsinginkadun (Hesarin) baarit ja Vaasankadun erilaisia viihde- ja hyvinvointipalveluita tarjoavat laitokset voivat olla turistille hämmentävä kokemus.

Kuitenkin Kallio on monelle vieraspaikkakuntalaiselle mieleenpainuva elämys!

Metrolla kohti itää

Tietysti Kaisaniemen metroasema on myös mainitsemisen arvoinen liikenteen risteyskohta. Varttitunnissa pääset Kaisaniemestä itäisimpään Helsinkiin, tutustumaan vaikkapa Itäkeskuksen shoppailumahdollisuuksiin tai Kontulan ja Mellunmäen arkeen.

Helsinki ei todellakaan ole pelkästään eliitin korkeakulttuuria, herkkusuun Michelin-tähtiä ja keskustan kalliita muotiliikkeitä. Helsinki on täynnä arkea, jota harva turisti havaitsee.