Sumppia vai kahvia?

Koska olen joutunut väittelemään tästä kahvipöydissä vähän väliä, kirjoitetaan nyt kertaalleen ihan mustaa valkoiselle: sumppi ei tarkoita samaa kuin kahvi.

Siitä huolimatta, että monet käyttävät sanoja toistensa synonyymeina, kahvi ei ole sumppia eikä sumppi ole kahvia. Molemmat tehdään tavallaan samoista aineksista, mutta lopputulos on ratkaisevalla tavalla eri. Ja oikeaa sumppia tehdään pannukarkeasta kahvista.

Sumppi on nimittäin kahvipannun pohjalle jääneistä poroista keitettyä juomaa, siis vanhasta kahvista jatkettua. Poroihin voidaan lisätä muutama lusikallinen uutta kahvia. ”Keitetäänpä vielä sumpit” on keino pitkittää kahvitteluhetkeä ilman, että tarvitsee hassata kallista kahvia. Sumppi on usein laihempaa kuin kahvi ja aina suomeksi sanottuna pahempaa, koska kahvisakka kitkeröityy pannun pohjalla seistessään.

Nykyään, kun kahvi on useimmiten suodatinkahvia, josta ei jää jäljelle kunnon poroja pannun pohjalle (kun ei ole sitä pannuakaan), voisi sumpin keittämisen lähin vastine olla aamusta asti seisseen kahvinjämän lämmittäminen mikroaaltouunissa. Pitää olla kuitenkin aika taitava mikroaaltouunin käyttäjä, että saa aikaan yhtä kitkerää ainetta kuin oikea sumppi.

Sana sumppi tulee länsinaapurista: kaffesump tarkoittaa kahvinporoja. Sitä en tiedä, miksi kahvinporoja sanotaan poroiksi. Sen sijaan arvelen tietäväni, miksi stadissa saatetaan keittää myös ”borkat” (tai ”borgat”). Veikkaan, että slangisana viittaa parkkihappoon, koska parkki on ruotsiksi bark.

Jauhettua kahvia tarkoittava ”pöönä” tai ”pööni” taas tulee epäilemättä ruotsinkielen pavusta eli bönasta. Toisin sanoen pöönästä saa kertaalleen keittämättä borkat elikkäs tsufeet, ja jäljelle jäävistä poroista voi vielä halutessaan keittää sumpit.

Mutta rehellisyyden nimissä on vielä korostettava, että en kyllä ymmärrä, miksi jumalan tähden joku haluaisi ne sumpit keittää. On nimittäin pastori Luttista lainatakseni aika pirulliset sumpit.

Alku aina hankalaa -- vuokratyön kautta ammattiin

Onko sinun vaikea löytää ensimmäistä työpaikkaasi? Etkö osaa nostaa itsestäsi parhaita puolia esiin työhaastattelussa? Vuokratyö voi olla juuri sinulle sopiva tapa saada oma ura käynnistymään vauhdilla!

Vuokratyön maine on parantunut

Henkilöstönvuokrauksen maine ei takavuosina ollut erityisen hyvä. Alan käytännöt ovat kuitenkin siistiytyneet -- eivätkä ihmiset enää suhtaudu vuokratyöhön ja yksityisiin työnvälittäjään yhtä epäluuloisesti kuin aikoinaan.

Silti harvat nuoret aikuiset ovat ajatelleet vakavasti mahdollisuutta työllistyä henkilöstövuokrauksen välityksellä. Vuokratyö on kuitenkin erinomainen keino tutustua kiinnostaviin työpaikkoihin ja saada hankittua arvokasta työkokemusta.

Vuokratyön idea on yksinkertainen: teet työsopimuksen henkilöstövuokrausyrityksen kanssa. Se myy työpanoksesi eteenpäin omille asiakasyrityksilleen. Näin työntekijä on työsuhteessa vuokrayritykseen, eikä hänellä ole työsuhdetta tai muuta sopimussuhdetta todellisen työpaikkansa kanssa.

Vuokraava yritys kuitenkin johtaa ja valvoo vuokratyöntekijän työtä. Kaikki muut työnantajavelvoitteet kuuluvat henkilöstönvuokrausyritykselle -- näistä tärkein on tietysti velvollisuus maksaa palkkaa.

Vuokratyön plussat ja miinukset

Vuokratyöhön liittyy tietysti sekä plussia että miinuksia.

Plussista suurimpia ovat joustavuus ja vaihtelu: vuokratyötä saa usein nopeasti, työsuhteiden kesto vaihtelee oman aikataulun mukaan, ja työntekijä voi nopeasti kerätä kokemuksia useista eri työpaikoista.

Nämä eivät tietenkään sovi aivan kaikille: osa työntekijöistä kaipaa pysyvyyttä, pitkäkestoisia työsuhteita ja vakaata palkkaa. Silloin vuokratyö ei ehkä ole se paras vaihtoehto.

Nuorelle aikuiselle vuokratyö sopii kuitenkin mainiosti!

Reilun kaupan kahvia kuppiin

Ostin tänään paketillisen Reilun kaupan kahvia. Siitä sain ajatuksekseni selvittää tällä kertaa, mistä reilussa kaupassa ja reilun kaupan kahvissa oikein on kyse. Eihän ole ollenkaan yhdentekevää, millaista kahvia omaan kahvinkeittimeen laittaa!

Reilu kauppa on jo Suomessa jonkin verran tunnettu käsite tietynlaisesta tuotteesta, joka on tehty kehitysmaiden pienviljelijiöden ja suurtilojen työntekijöiden aseman parantamiseksi. Luomutuotteiden lisääntyessä myös eri maiden pienviljelijöiden ja vähempiosaisten hyvinvointi on alkanut kiinnostaa kansaa, joka on luonut oman mahdollisuuden tukea tätä ihmisryhmää eri tavalla. Reilu kauppa toimii ikään kuin tuotteessa käytetävänä sertifikaattina, eikä se itsessään ole niinkään mikään tuotemerkki, vaan samankaltaiset tuotteetkin voivat olla eri puolilta maailmaa.

Reilun kaupan tuotteiden myynnissä ja valmistuksessa noudatetaan tiettyjä peruspilareta, jotka kannustavat tukemaan Reilun kaupan tuotteita. Näitä ovat esimerkiksi:

Kustakin myydystä tuotteesta maksetaan pienviljelijöille aina vähintään tietty summa, joka mahdollistaa tuotannon jatkuvuuden niin, että pienviljelijä ei joudu valmistamastaan tarvikkeesta tappiolle, eikä joudu konkurssiin, vaikka nämä myytäisiinkin tarjouksesta tai menekki olisi tiettynä ajankohtana huono. Verrattuna isompiin yrityksiin esimerkiksi Euroopassa, ei kehitysmaiden pienyrittäjillä ole katteita tai varallisuutta tappiolukuisen kauden kulujen kattamiseen.

Reilun kaupan tuotteiden missään valmistusvaiheessa ei ole käytetty lapsityövoimaa.
Tuotteet ovat myös luontoystävällisiä, ja noudattavat tietynlaista ympäristökriteereitä sisältävää kaavaa, jotta ne voivat sertifioinnin saada.

Osa tuloista käytetään valmistuksessa toimineen kehitysmaan yhteisöä hyödyttäviin hankkeisiin ja hankintoihin, esimerkiksi koulutukseen ja koneisiin.

Suuremmilla tiloilla tai yrityksissä työskentelevät kehitysmaan kansalaiset saavat aina tietyn takuupalkan, joka suurenee aina vuositasolla kokemuksen mukaan. Tämä auttaa ylläpitämään tulotasoa myös kehitysmaissa, ja vähentämään työllä tehtyä riistoa.
Reilun kaupan tuotteet ovat kehitetty myös edistämään naisten työllistymistä, sekä ajamaan ja mahdollistamaan erilaisia normaaleja työetuja, kuten sairaslomia. Näissä asioissa kehitysmaissa pyritään jatkuvasti parantamaan.

Käytännössä siis Reilun kaupan tuotteiden ostaminen tarjoaa jokaiselle tavalliselle kuluttajalle mahdollisuuden vaikuttaa kehitysmaiden tilanteisiin, ja parantaa niiden oloja valitsemallaan ostoksella. Näin tehdään myös työnteosta kannattavaa näissä maissa, sekä ehkäistään oikeuksien polkemista joka johtuu kehitysmaissa suurista tuloeroista.

Mistä idea?
Reilun kaupan idea on lähtenyt puhtaasti tarpeesta saada tällainen ylimääräinen tukimahdollisuus. 1,4 miljardia ihmistä elävät hyvin köyhissä oloissa, ja jopa 900 miljoonalla ihmisellä ei ole riittävästi ravintoa. Reilun kaupan sertifiointimerkki on riippumaton sertifikaatti. Sitä käytetään tuotteissa, jotka on sertifioitu kansainvälisten Reilun kaupan kriteereiden mukaisesti. Järjestelmän kriteerit asettaa Fairtrade International. Kriteerien tarkoituksena on saada aikaan kehitystä ja varmistaa, että järjestelmän hyödyt tavoittavat kehitysmaiden tuottajat.

Alunperin Reilun kaupan idea tulikin kahvista, jota tehtiin eri kokoisilla plantaasilla juurikin vähemmän varakkaissa maissa. Vielä tänäkin päivänä suuri osa Reilun kaupan tuotteiden piiriin kuuluvista tuottajista on kahvin pienviljelijöitä, joten kahvilla on edelleen kaikkein suurin vaikutus tilanteen parantamisessa. Ilman tällaista järjestelmää kahvin viljelijätkään eivät usein tuota edes niin paljon, jotta työ olisi kannattavaa - eli mitään ei jää käteen.

Reilun kaupan kahvi
Reilun kaupan tuotteet ovat yleistyneet myös huomattavasti - nyt 1,2 miljoonaa perheviljelijää hyötyy Reilun kaupan tuotteista. Pienviljelijöitä on edelleen valtaosa - melkein 90%. Kahvia tuottaa noin 500 000 Reilun kaupan tuotteiden piiriin kuuluvaa viljelijää. Kahvin katteet ovat niin suuret myynnissä, jotta kahvia on helppo pitää Reilun kaupan tuotteena.

Suomessa Reilun kaupan kahvia on myyty 1999 lähtien. Päätuontimaat ovat Honduras, Guatemala, Peru, Tansania, Kolumbia, Meksiko, Etiopia, Nicarague, Bolivia, Salvador, Costa Rica, Kongo, Uganda, Ruanda, Brasilia, sekä Papua-Uusi-Guinea. Reilun kaupan kahvi on jatkuvasti nostamassa suosiotaan - 2010 vuonna sitä myytiin suomessa yli puoli miljoonaa kiloa. Listan Suomessa myytävistä Reilun kaupan kahveista löydät mm. Internetistä Reilun kaupan nettisivuilta.