tiistai 1. toukokuuta 2012

Sumppia vai kahvia?


Koska olen joutunut väittelemään tästä kahvipöydissä vähän väliä, kirjoitetaan nyt kertaalleen ihan mustaa valkoiselle: sumppi ei tarkoita samaa kuin kahvi.

Siitä huolimatta, että monet käyttävät sanoja toistensa synonyymeina, kahvi ei ole sumppia eikä sumppi ole kahvia. Molemmat tehdään tavallaan samoista aineksista, mutta lopputulos on ratkaisevalla tavalla eri. Ja oikeaa sumppia tehdään pannukarkeasta kahvista.

Sumppi on nimittäin kahvipannun pohjalle jääneistä poroista keitettyä juomaa, siis vanhasta kahvista jatkettua. Poroihin voidaan lisätä muutama lusikallinen uutta kahvia. ”Keitetäänpä vielä sumpit” on keino pitkittää kahvitteluhetkeä ilman, että tarvitsee hassata kallista kahvia. Sumppi on usein laihempaa kuin kahvi ja aina suomeksi sanottuna pahempaa, koska kahvisakka kitkeröityy pannun pohjalla seistessään.

Nykyään, kun kahvi on useimmiten suodatinkahvia, josta ei jää jäljelle kunnon poroja pannun pohjalle (kun ei ole sitä pannuakaan), voisi sumpin keittämisen lähin vastine olla aamusta asti seisseen kahvinjämän lämmittäminen mikroaaltouunissa. Pitää olla kuitenkin aika taitava mikroaaltouunin käyttäjä, että saa aikaan yhtä kitkerää ainetta kuin oikea sumppi.

Sana sumppi tulee länsinaapurista: kaffesump tarkoittaa kahvinporoja. Sitä en tiedä, miksi kahvinporoja sanotaan poroiksi. Sen sijaan arvelen tietäväni, miksi stadissa saatetaan keittää myös ”borkat” (tai ”borgat”). Veikkaan, että slangisana viittaa parkkihappoon, koska parkki on ruotsiksi bark.

Jauhettua kahvia tarkoittava ”pöönä” tai ”pööni” taas tulee epäilemättä ruotsinkielen pavusta eli bönasta. Toisin sanoen pöönästä saa kertaalleen keittämättä borkat elikkäs tsufeet, ja jäljelle jäävistä poroista voi vielä halutessaan keittää sumpit.

Mutta rehellisyyden nimissä on vielä korostettava, että en kyllä ymmärrä, miksi jumalan tähden joku haluaisi ne sumpit keittää. On nimittäin pastori Luttista lainatakseni aika pirulliset sumpit.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti